Nanna Susi

Nanna Susi ei ole kuten suurin osa meistä, eikä hänen mielensä, jos siihen voisi kurkistaa sisään, todennäköisesti ole rutiinien urille syövyttämä. Vaikka Susi maalaa aamusta iltaan, joka päivä tunnollisesti ja kurinalaisesti, hänen työskentelytapansa on kaikkea muuta kuin toisteinen. [...]
Visa längre beskrivning

Nanna Susi ei ole kuten suurin osa meistä, eikä hänen mielensä, jos siihen voisi kurkistaa sisään, todennäköisesti ole rutiinien urille syövyttämä. Vaikka Susi maalaa aamusta iltaan, joka päivä tunnollisesti ja kurinalaisesti, hänen työskentelytapansa on kaikkea muuta kuin toisteinen. Susi maalaa vuodesta toiseen vimmaisesti, kuin henkensä kaupalla, muusta piittaamatta, ikään kuin kiireessä ajaisi kuvia takaa. Suden maalauksiin kerrostuu monia mahdollisia todellisuuksia. Tuoreissa teoksissa kerroksellisuutta on kenties aiempaakin enemmän. Näissä töissä Susi on hylännyt tutun ornamentiikkansa. Kristallikruunut, medaljongit, sydämet ja ruusut, samoin hevoset ja joutsenet ovat saaneet jäädä. Tilalle on tullut jättiläiskokoisia, voimakkailla, lähes väkivaltaisilla sivalluksilla maalattuja lähikuvia kasvoista, naisen muotokuvia. Toiseen tuoreeseen sarjaan Susi on maalannut kokokuvia miehestä metsän reunalla. Maalauksissa miehet ovat tummia hahmoja pimeydessä yksinäisellä hetkellä - virtsaamassa. Violetin ja punaisen sävyt ovat tehneet tilaa syvälle siniselle, sinivihreälle ja harmaalle. Paletti on kuin suomalainen maisema valtaosan vuodesta. Maalauksissa on myös herkkyyttä ja lempeyttä, huumoriakin. Sudella on kykyä nähdä vaihtuvissa hetkissä tunteiden ääripäät, pettymykset ja toiveet, ja hymyillä vinosti niiden loputtomalle vuorottelulle, elämän raadollisuudelle. Suden maisemien tunnelma on toinen. Niiden kuusistoissa ja tuulen tuivertamissa puistikoissa on pysyvyyttä ja rauhaa, lepopaikkoja lepattavalle mielelle. Puiden lehdet palavat kirkkaissa väreissä.