Maallikkoanalyysin kysymys

Sigmund Freudin kirja Maallikkoanalyysin kysymys. Keskusteluja puolueettoman kanssa vuodelta 1926 on psykoterapian historian merkkipaalu, koska siinä tarkastellaan psykoanalyysia "maallikoiden" harjoittamana, erillään psykiatriasta. Taustalla on oikeusprosessi, jossa kirjallisuudentutkija, terape [...]
Visa längre beskrivning

Sigmund Freudin kirja Maallikkoanalyysin kysymys. Keskusteluja puolueettoman kanssa vuodelta 1926 on psykoterapian historian merkkipaalu, koska siinä tarkastellaan psykoanalyysia "maallikoiden" harjoittamana, erillään psykiatriasta. Taustalla on oikeusprosessi, jossa kirjallisuudentutkija, terapeutti Theodor Reikia syytettiin puoskaroinnista Itävallan tuonaikaisen lainsäädännön nojalla.Paitsi että teos sisältää historiallisesti kiinnostavaa ajankuvaa, siinä on myös selitetty psykoanalyysin perusteita niin helppotajuisesti, että byrokraattikin voisi niitä ymmärtää. Maallikkoanalyysin kysymys kuuluukin Freudin yleistajuisiin kirjoituksiin, samoin kuin vaikkapa johdantoluennot. Kirjan tavoitteena ei kuitenkaan ollut pelkkä kansanvalistus, vaan sillä pyrittiin puolustamaan psykoanalyysin asemaa, joka oli hallintovirkamiesten käsissä. Psykoanalyysin ja lääketieteen välistä suhdetta tarkastellaan yksityiskohtaisesti.Kirja sisältää yhä pätevän ja lukukelpoisen johdatuksen niin sanottuun klassiseen psykoanalyysiin, ja siihen sisältyy myös kirjallisia arvoja. Kirja on laadittu vuoropuhelun muotoon, jota käyttivät jo antiikin Kreikan filosofit. Freud käsittelee moitteita, joita psykoanalyysiin oli tuolloin ehditty kohdistaa; tältä osin kirja liittyy sujuvasti myös oman aikamme psykoanalyysikeskusteluun, koska vastaavanlaista arvostelua esiintyy edelleen.Kirjaan sisältyy liitteenä Freudin essee "Muuan psykoanalyysin vaikeus". Freud puolustaa siinä psykoanalyysia samansuuntaisesti kuin kymmenisen vuotta myöhemmin kiistakirjoituksessaan. Essee sisältää myös tunnettuja vertauksia ja luonnehdintoja: psykoanalyysi merkitsi kolmatta kolausta ihmiskunnan itserakkaudelle, kun voitiin osoittaa, ettei ihminen ole isäntä omassa talossaan.Freudin tekstien lisäksi kirjassa on psykoanalyytikko, fil. tri Rauno Juntumaan saatesanat. Juntumaa on itsekin maallikkoanalyytikko. Suomentaja, fil. tri Markus Lång on laatinut kirjaan aatehistorialliset jälkisanat, joissa selvitetään kirjan ja kirjoittajan historiallista taustaa.