Varjomadonna

Väkevää runoutta pohjoisestaSlunga kuvaa runoissaan vierautta ja osattomuutta, jota nainen voi rooleissaan ja muiden naisten keskellä tuntea. Runot leikkaavat arkimaiseman halki ja tunkeutuvat suojatuille alueille: sinne, mistä ei saisi puhua.Varjomadonna rikkoo sädekehänsä, on syrjässä ei [...]
Visa längre beskrivning

Väkevää runoutta pohjoisestaSlunga kuvaa runoissaan vierautta ja osattomuutta, jota nainen voi rooleissaan ja muiden naisten keskellä tuntea. Runot leikkaavat arkimaiseman halki ja tunkeutuvat suojatuille alueille: sinne, mistä ei saisi puhua.Varjomadonna rikkoo sädekehänsä, on syrjässä eikä huoli mystifioitua madonnanroolia ylleen. Mutta sen langettamaa varjoa ei pääse pakoon.Kahlasit liian syvälle. Ei ollut vaihtoehtoa / paluutamyöhemmin muistaisit vain viillotkasvoille lyövät aallot kuin pahan unenarpien tyhjyyden iholla"Heli Slungan lyyrinen minä panee peliin koko elämän." (Olavi Jama, Kaleva)