Suomalaisen politiikan murroksia ja muutoksia

Käsissänne on ensimmäinen politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja -sarjan kirja. Se on kirjoitettu ja toimitettu valtiotieteelliseksi oppikirjaksi suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä. Artikkelikokoelmalla on selkeä pedagoginen tavoite avata valtio-opin ja yhteiskuntatie [...]
Visa längre beskrivning

Käsissänne on ensimmäinen politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja -sarjan kirja. Se on kirjoitettu ja toimitettu valtiotieteelliseksi oppikirjaksi suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä. Artikkelikokoelmalla on selkeä pedagoginen tavoite avata valtio-opin ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoille ja pohtijoille yhteiskunnallista ja poliittista kulttuuria ja sen historiallisia murroksia. Samalla haluttiin rekrytoida kirjan kirjoittajaryhmään tutkimuskentän parhaita suomalaisia tuntijoita ja pohtijoita, jotka myös tuntevat toistensa tulkintoja ja haluavat keskustella keskenään. Nämä tavoitteet olivat mukana jo kesällä 2011 Avoimen yliopiston suositussa vierailuluentosarjassa "Miten suomalainen yhteiskunta ja politiikka ovat rakentuneet?". Monitieteisen kurssin jälkeen reetorit ovat istuneet kirjoittamaan esseitään oppiaineissa sukkuloineen kurssin koordinaattorina ja kirjan toimittajana häärineen Avoimen yliopiston yliopisto-opettajan kanssa. Oppikirja onkin lähellä politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen tehtävää oppiaineiden yhteisen tutkimustoiminnan ja opetuksen kehittämiseksi. Se perustuu vain tieteelliseen perustutkimukseen ja reflektioon, missä kohdataan yhteiskunnallisen ja poliittisen järjestelmämme solmukohdat, erityiset piirteet sekä kansalaisten aktiivisuus yksimielisyyspaineiden ja globaalien kohtalonyhteyksien maailmassa. Laitos voi kirjan turvin hyvin katsoa myös yhteiskuntaan. Teoksessa on kiteytetty sitä kulttuuri8 pääomaa, jota Valtiotieteellisellä tiedekunnalla ja sen tiedon yhdistäjillä on populaarienkin yleisöjen edessä. Aiemmista perusopuksista tiedämme sen, että myös verkossa julkaistava oppikirja saa tuhansia ja taas tuhansia lukijoita myös yliopiston ulkopuolella - lukioista kentän lukupiireihin. Emme usko enää valtiotieteen modernin klassikkogurun professori Yrjö Ruudun ajatuksiin valtiotieteellisestä valistuskirjallisuudesta tai tiedekunnastamme (1945) panoksina, jotka aina suoraan nostavat myös maamme politiikan tasoa. Mutta tiedämme, että perustulkintamme voi liikauttaa ihmisiä, nuoria ja ammattilaisia kaiken pirstaleisen ja ristiriitaisen asiantuntija- ja nettitiedon keskellä ja saada heidät harkitsemaan ja kokeilemaan valtiotieteiden käsitteitä ja tulkintamalleja.