Miksei tapeta niitä kaikkia?

Liken Pystykorva-klassikossa Ihmisyys Jonathan Glover perehtyi 1900-luvun valtaviin kansanmurhiin lähinnä yksilön näkökulmasta. Daniel Chirot ja Clark McCauley perehtyvät nyt samaan aiheeseen laajemmin ja tuoreemmin etupäässä yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Heidän päällisin puolin yl [...]
Visa längre beskrivning

Liken Pystykorva-klassikossa Ihmisyys Jonathan Glover perehtyi 1900-luvun valtaviin kansanmurhiin lähinnä yksilön näkökulmasta. Daniel Chirot ja Clark McCauley perehtyvät nyt samaan aiheeseen laajemmin ja tuoreemmin etupäässä yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Heidän päällisin puolin yllättävä havaintonsa onkin, että kansanmurhia ja muita laajoja poliittisia joukkomurhia tapahtuu loppujen lopuksi verrattain harvoin, koska eri yhteisöt ovat aikojen saatossa kehittäneet lukuisia tapoja ratkaista konfliktinsa ilman verenvuodatusta.Kirjoittajien esimerkit yltävät Raamatun kertomuksista edelleen käynnissä olevaan Darfurin kriisiin. Kaiken joukkotuhonnan taustalta löytyvät samat inhimilliset syyt, kuten pelko, inho, kostonhimo ja viha. Perehtyessään poliittisten joukkomurhien motiiveihin kirjoittajat pystyvät tekemään teot ymmärrettäviksi ja sitä kautta ehdottamaan - osin historian valossa - menettelytapoja tällaisten välikohtausten ehkäisemiseksi.Akateemisesta taustastaan huolimatta Chirot ja McCauley kirjoittavat ymmärrettävästi ja sujuvasti aiheestaan, johon he ovat perehtyneet perusteellisesti niin kirjallisuuden kuin kenttätyön kautta monet vuodet.