Velikie mify finljandskoj istorii

Kirjan on kääntänyt venäjäksi Vjatseslav Avtsinov, joka osallistui myös ?Suomen suuriruhtinaskunta? ?kirjan käännöstyöhön. Venäläiseen versioon on lisätty uutta, alkuperäislaitoksesta puuttunutta aineistoa. Jussilan kirja aiheutti aikanaan niin laajan debatin Suomessa, että jopa koul [...]
Visa längre beskrivning

Kirjan on kääntänyt venäjäksi Vjatseslav Avtsinov, joka osallistui myös ?Suomen suuriruhtinaskunta? ?kirjan käännöstyöhön. Venäläiseen versioon on lisätty uutta, alkuperäislaitoksesta puuttunutta aineistoa. Jussilan kirja aiheutti aikanaan niin laajan debatin Suomessa, että jopa koulujen historiankirjoja jouduttiin kirjoittamaan uudestaan. Tämä painos vastaa Venäjällä virinneeseen valtavaan Suomi-tiedon kysyntään. Lukija pääsee tutustumaan moniin venäläisestä historiankirjoituksesta puuttuviin faktoihin.Erinomainen lahjaidea yhteistyökumppaneille, kollegoille ja tuttaville. Suomen historian suuret myytit -kirjasta:Kirjan tekijä Osmo Jussila (s. 1938) on poliittisen historian emeritusprofessori. Sekä tietokirjailijana että kansainvälisestikin tunnettuna tutkijana hän on erikoistunut Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin. Hänen edellinen teoksensa oli Ruslania Booksin venäjänkielisenä julkaisema Suomen suuriruhtinaskunta 1809?1917. Venäjällä virinnyt valtava Suomi-kiinnostus jatkuu, ja maahamme saapuvat matkailijat janoavat laadukasta tietoa etenkin historiasta.Kautta aikain ovat valtiot ja kansat saaneet itselleen mieleisensä historian. Suomen historian isä, Yrjö Koskinen sanoi vuonna 1875, että kun Suomen kansa ?tahtoo itselleen historian, ergo: sillä on historiaa?. Pyhän Henrikin legendasta lähtien myös Suomessa on osattu käyttää historiankirjoitusta poliittisiin tarkoituksiin. Ruotsin valtakunnan mahtavuuden pönkittämiseksi 1600- ja 1700-luvulla kirjoitetuissa historiataruissa suomalaiset ovat olleet virolaisten esi-isiä, sotilaamme urhoollisia ja suomen kieli jo Baabelista siinnyt. Poliittisen historian emeritusprofessori Osmo Jussila penkoo teoksessaan suomalaiskansallisen historiankirjoituksen vaiheita aina Suomen kansan aikakirjoista ja Kumpujen yöstä lähtien, mutta nostaa esiin myös myyttien hiljattaisen rikkoutumisen. Näiden vanhojen tarujen myyttisyys on itsestään selvä. Sen sijaan 1800-luvun puolivälissä alkaneessa ns. tieteellisessä historiankirjoituksessa myyttejä on paljon vaikeampi havaita. Niitä on Jussilan mukaan ollut kolme suurta, joita yhdessä voidaan kutsua Suomen kansallisiksi myyteiksi. Ne ovat Ruotsi-Suomi-, valtio- ja itsenäisyysmyytti. Ruotsi-Suomi-ilmaisulla on korostettu Ruotsin ?itämaan? erillisyyttä ja jopa itsenäisyyttä, valtiomyytissä on katsottu Suomen valtion syntyneen jo Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 ja itsenäisyysmyyttiä luotaessa on haettu Suomen itsenäisyyden juuria mahdollisimman kaukaa menneisyydestä. Kaikki nämä Jussila purkaa puhtaasti kansallistunteen synnyttämiksi ilmiöiksi.