Oikeuskieli ja säädöstieto

Suomenkielinen lakikirjan 250-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 2009. Juhlavuoden kunniaksi Eduskunnan kirjasto kokosi syksyllä 2009 näyttelyn, jossa esiteltiin lakikirjan historiaa Suomessa. Näyttelyssä oli esillä muun muassa alkuperäisiä vuoden 1734 lain suomenkielisiä painoksia vuodelta 1759 [...]
Visa längre beskrivning

Suomenkielinen lakikirjan 250-vuotisjuhlaa vietettiin vuonna 2009. Juhlavuoden kunniaksi Eduskunnan kirjasto kokosi syksyllä 2009 näyttelyn, jossa esiteltiin lakikirjan historiaa Suomessa. Näyttelyssä oli esillä muun muassa alkuperäisiä vuoden 1734 lain suomenkielisiä painoksia vuodelta 1759.Suomalaisen Lakimiesyhdistys on syventänyt teeman esittelyä julkaisemalla teoksen Oikeuskieli ja säädöstieto. Suomenkielinen lakikirja 250 vuotta - Rättsspråk och författningsinformation. Den finskspråkiga lagboken 250 år. Julkaisuajatuksen isä on Vaasan hovioikeuden emerituspresidentti Erkki Rintala, joka esitteli asian ensin Eduskunnan kirjastolle. Eduskunnan kirjasto ehdotti kirjan julkaisemista Suomalaiselle Lakimiesyhdistykselle. Kirjassa on 15 artikkelia, joissa käsitellään mm. vuoden 1734 lain merkitystä ja taustaa Suomessa, vanhoja lainsuomennoksia, suomalaisen ja suomenruotsalaisen oikeuskielen ominaispiirteitä sekä oikeuskielen kehittämistä ja huoltoa. Lisäksi artikkeleissa käsitellään oikeuden eurooppalaistumista, oikeustietokantoja, oikeustiedon hakua sekä lakikirjan merkitystä tietoverkkojen ja digitalisoitumisen aikakaudella. Artikkeleiden kirjoittajina on sekä oikeus- että kielitieteen edustajia Suomesta ja Ruotsista. Teos tarjoaa mielenkiintoisen ja hyvin tiivistetyn läpileikkauksen lakikirjan alkuvaiheista nykytilanteeseen, jossa painetun lakikirjan rinnalla käytetään yhä enemmän oikeudellisia tietokantoja.Teos on kaksikielinen: neljästä osasta yksi on kokonaan ruotsinkielinen ja siinä keskitytään ruotsinkieliseen lainsäädäntöön sekä lakiruotsin kehitykseen ja ominaispiirteisiin, sekä oikeustieteellisen koulutuksen esittelyyn Suomessa. Ruotsinkielisistä artikkeleista on suomenkieliset tiivistelmät, ja vastaavasti teoksen suomenkielisistä artikkeleista ruotsinkieliset tiivistelmät. Myös hakemistoissa kaksikielisyys on otettu huomioon: ruotsinkielisistä artikkeleista on oma hakemistonsa, ja suomenkielinen hakemisto kattaa teoksen kaikki artikkelit. Lisäksi teoksessa on henkilöhakemisto.Teos on tarkoitettu maamme oikeus- ja kielioloista kiinnostuneille, ja sitä voidaan käyttää myös oppimateriaalina oikeus- ja kielitieteen opinnoissa.