Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa

Kuvaus Päijänteen itäpuolella Sysmässä ja Hartolassa sijaitsevat Tandefelt-suvun rakennuttamat kartanot ovat tärkeä ja omaleimainen osa Suomen kartanohistoriaa. Birgitta Stjernvall-Järvi selvitti tutkimuksessaan kymmenen ennen 1900-luvun alkua rakennetun kartanon rakennushistoriaa ja omistaj [...]
Visa längre beskrivning

Kuvaus Päijänteen itäpuolella Sysmässä ja Hartolassa sijaitsevat Tandefelt-suvun rakennuttamat kartanot ovat tärkeä ja omaleimainen osa Suomen kartanohistoriaa. Birgitta Stjernvall-Järvi selvitti tutkimuksessaan kymmenen ennen 1900-luvun alkua rakennetun kartanon rakennushistoriaa ja omistajasuvun elämäntyylin vaikutusta niiden arkkitehtuuriin. Aihe on tutkijalle erityisen läheinen, koska hänen isänsä äiti oli syntyisin Tandefelteja ja Stjernvall-Järvi vietti lapsuutensa suvulle kuuluneessa Vanha-Kartanossa. - Puusta rakennettujen, enimmäkseen puolitoistakerroksisten kartanoiden esikuvina näyttävät olleen upseerien arvoasemaa vastaaviksi porrastetut sotilasvirkatalojen mallipiirustukset ja toiset kartanot aina 1800-luvun puoliväliin asti, Stjernvall-Järvi toteaa. Vaikka kartanot sijaitsivat syrjäseudulla, seurasivat niiden omistajat arkkitehtuurissa tapahtuneita muutoksia ja korjauttivat vanhoja rakennuksia tai rakennuttivat uusia kulloinkin muodissa olleen tyylin mukaisiksi. Kuten enemmistöllä aatelisista, myös lähes kaikilla Tandefelt-suvun miehillä oli sotilaskoulutus. 1800-luvulle tultaessa monet heistä kuitenkin yleistyneen tavan mukaan erosivat armeijan palveluksesta ja jäivät hoitamaan kartanoitaan. Niin yhteiskunnassa kuin suvussakin kuitenkin elettiin muutosten aikaa, ja vuosisadan lopulla enää yksi suvun jäsenistä sai toimeentulonsa kartanon omistajana. Aateluus sääteli kartanoyhteisön elämäntapaa Suvun jäsenet kuuluivat Hartolan ja Sysmän säätyläisten muodostamaan kiinteään ruotsinkieliseen yhteisöön ja heidän omistamansa kartanot tarjosivat näyttämön elämäntyylille, jonka lähtökohtana oli ruotsalainen kartanokulttuuri. Samalla tavalla kuin Lounais-Suomeen, Helsingin ympäristöön ja Savoon rakennetut kartanot, muodostivat Tandefeltien kartanot oman itähämäläisen kartanoyhteisönsä, jonka merkitys perustui sosiaaliseen ja kulttuuriseen vuorovaikutukseen ympäröivän yhteisön kanssa. Tandefelt-suvun elämäntapaa säätelivät aatelissäädylle yhteiset arvot, joista tärkeimpiä olivat säädyn kunnia ja ulkonainen edustavuus. Suvun elämäntyyli konkretisoitui selvimmin kartanoissa, mutta tuli esille myös esimerkiksi pukeutumisessa ja ajoneuvoissa sekä tapakulttuuriin oleellisesti kuuluneessa sosiaalisessa kanssakäymisessä.Tandefeltien kartanoiden muuten hiljaiseen ja yksitoikkoiseen arkeen toivat vaihtelua juhlat ja muut huvitukset. Nimipäiville, jotka olivat yksi tärkeimmistä toistuvista juhlan aiheista, kutsuttiin yleensä paljon vieraita. Kun arkena syötiin vaatimattomasti, oli juhlissa tarjolla monenlaisia ruokia ja juomia. Juhlissa tanssittiin ja esitettiin erilaisia ohjelmanumeroita, kuten pieniä näytelmiä tai lauluja. Toinen tärkeä perinne kartanoissa olivat joulupidot, joita järjestettiin sovitun vuoron mukaan tapaninpäivästä tammikuun loppupuolelle. Tapana oli järjestää myös pienempiä aamu- ja iltapäiväkutsuja ja erilaiset retket olivat ympäri vuoden suosittu huvittelumuoto. Harvinaisempia tapahtumia kartanoissa olivat kiertävien teatteriseurueiden esittämät näytelmät.