Claes Andersson kirjoittaa uudessa runokokoelmassaan ystävyydestä, rakkaudesta, lokakuusta, kesästä jolloin hänen pikkusisarensa kuoli, politeiasta, vanhoista miehistä ja miehestä, jonka nimi on Claes. Melankolista, itseironista, suoran avointa runoutta uutta ja upeaa luomisvaihetta elävält [...]
Visa längre beskrivning