Vanajanlinna Chef Mika Jokela

Vuonna 2011 Top Chef -kilpailussa kolmanneksi kokanneen Mika Jokelan fine dining -keittokirja ja kahvipöydän selailukirja. Jokela on keittiömestarina Hämeenlinnassa sijaitsevan Vanajanlinnan kartanossa. Reseptien ja komeiden ruokakuvien lisäksi kirjassa on muutama valokuva ajalta, jolloin Wilhe [...]
Visa längre beskrivning

Vuonna 2011 Top Chef -kilpailussa kolmanneksi kokanneen Mika Jokelan fine dining -keittokirja ja kahvipöydän selailukirja. Jokela on keittiömestarina Hämeenlinnassa sijaitsevan Vanajanlinnan kartanossa. Reseptien ja komeiden ruokakuvien lisäksi kirjassa on muutama valokuva ajalta, jolloin Wilhelm Rosenlewin rakennuttama upea kartano vilisi arvovieraita, kuten Fazer, Svinhufvud ja Mannerheim. Historiafaktaa on vain vähän, liiankin vähän - toisaalta opusta ei selvästi ei ole haluttu kuormittaa tekstimerellä.Ruokaohjeiden pääraaka-aine on melkein joka reseptissä eri, niinpä repertuaari on monipuolinen. Kääntöpuoli on se, että kaikkien ruokien aineksia, esimerkiksi riistalintuja, ei noin vain saa kaupasta.Ilahduttavaa on se, että vaikein osuus näyttäisi olevan raaka-aineiden hankinta. Ohjeet itsessään vaikuttavat helpoilta: työvaiheita on kymmenkunta riviä, jos sitäkään.Jotta päästään kokkaamaan, raaka-aineiden saatavuus pitää varmistaa etukäteen. Tai sitten kauppaan pitää mennä mukanaan varasuunnitelma B ja mielellään myös C. Jälkimmäisellä kaavalla ainekset löytyivät kahteen ruokalajiin: sydänsimpukkakeittoon ja munakoiso-kesäkurpitsalasagneen.Salaisuus ohjeiden lyhyyteen paljastui alkukeittoa tehdessä: kaikkia työvaiheita ei ollut väännetty rautalangasta.Simpukoista piti ensin keittää liemi. Sitten simpukat ja muut liemen ainekset piti siivilöidä keitosta ennen kerman ja voin lisäämistä. Oliko tarkoitus, että simpukoista otetaan vain maku?Päätin loppujen lopuksi palauttaa simpukat keittoon, sillä se piti ajaa tehosekoittimessa sileäksi. Pelkän liemen, kerman ja voin tehosekoittamisessa ei tuntunut olevan järkeä.Lopputulos oli erittäin maukas, mutta tulikohan kuitenkin mokattua?Munakoiso-kesäkurpitsalasagnen (jossa ei ole pastaa, vaan pelkkiä vihanneksia) ohje oli sen sijaan selkeä. Mutta ohjeen ainekset riittivät vain reiluun kahteen annokseen, jos lopputuloksesta halusi kuvan mukaisen. Ruokaa olisi sitä paitsi mielellään syönyt enemmänkin.Kirjaa voi lämpimästi suositella kokeilunhaluiselle gourmet'n ystävälle, joka taitaa kokkauksen perusteet ja soveltamisen.