Art deco ja taiteet

Art deco syntyi 1900-luvun alun Ranskassa vastareaktiona uusille modernistisille suuntauksille korostaen klassistisia juuria kuvataiteissa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa sekä teatteri- ja tanssitaiteessa. Suurimman suosion tyylisuunta sai 1920-30-lukujen modernistisessa ilmapiirissä. S [...]
Visa längre beskrivning

Art deco syntyi 1900-luvun alun Ranskassa vastareaktiona uusille modernistisille suuntauksille korostaen klassistisia juuria kuvataiteissa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa sekä teatteri- ja tanssitaiteessa. Suurimman suosion tyylisuunta sai 1920-30-lukujen modernistisessa ilmapiirissä. Suomen taide-elämä seurasi tarkkaan pariisilaista taidekeskustelua, jonka vuoksi klassistiset viittaukset ilmestyivät suomalaiseen kuvataiteeseen lähes samanaikaisesti kuin ranskalaiseen.Kirjassa nostetaan esiin jo tunnustettujen mestarien Juho Rissasen, Eero Järnefeltin tai Wäinö Aaltosen ohella myös heidän varjoonsa jääneitä art decosta vaikutteita saaneita kuvataiteilijoita, keraamikkoja ja lasimuotoilijoita, kuten Yrjö Ollila, Nikolai Kaario, Arttu Brummer, Eva Gyldén ja Greta Lisa Jäderholm-Snellman. Art deco heijastui voimakkaasti myös sisustustaiteeseen. Eduskuntatalon upeaa esineistöä peilataan aikakauden hienostuneimpaan ranskalaiseen muotoiluun, jota kirjassa edustavat tyylin tunnetuimpien suunnittelijoiden ylelliset huonekalut ja esineet Pariisin Arts Décoratifs -museon kokoelmasta.Art déco fick sin början i Frankrike som en motreaktion mot de nya modernistiska strömningarna i början av 1900-talet. Riktningen framhävde det klassicistiska arvet inom bildkonst, arkitektur, formgivning, musik samt inom teater- och danskonst. Sin största popularitet nådde stilen i 1920- och 1930-talets modernistiska atmosfär. I Finland följde man aktivt med konstdiskursen i Paris och därför började klassicistiska drag förekomma inom den finländska bildkonsten nästan samtidigt som i Frankrike. Förutom redan erkända mästare såsom Juho Rissanen, Eero Järnefelt eller Wäinö Aaltonen lyfter boken även fram mindre kända bildkonstnärer, keramiker och glaskonstnärer som tog intryck av art déco, såsom Yrjö Ollila, Nikolai Kaario, Arttu Brummer, Eva Gyldén och Greta Lisa Jäderholm-Snellman. Också inredningskonsten påverkades starkt av art déco. Riksdagshusets eleganta inredningsdetaljer ställs sida vid sida med epokens mest utsökta franska formgivning som i boken representeras av exklusiva möbler och föremål ur samlingarna i museet Arts Décoratifs i Paris.